MetsäKestävä – Ilmastokestävän metsätalouden koulutus toimihenkilöille, verkkokoulutus

Hakeutuminen

Omaehtoinen

Toteutus

Monimuoto

Hakuaika

6.9.2023 - 30.11.2024

Koulutusaika

20.11.2023 - 31.12.2024

HAE KOULUTUKSEEN (siirryt toiseen palveluun)

TIETOSUOJA

Aikataulu ja toteutus

Koulutus on mahdollista suorittaa työn ohessa. Suuri osa koulutuksesta toeteutetaan verkko-opintoina itslearning-oppimisympäristössä sekä MS Teamsissä. Toteutuksessa käytetään luettavia, kuunneltavia, katseltavia sekä osallistavia sisältöjä. Näitä voivat olla luennot, paneelit, podcastit ja videot. Koulutuksessa hyödynnetään alan viimeaikaisia tutkimuksia ja hankkeita. Koulutuksen toteutuksessa tehdään yhteistyötä myös alan organiaastioiden kanssa. Näitä ovat esimerkiksi Metsäkeskus, Luke ja Havulatva Oy.

Verkko-opinnot eivät ole aikaan ja paikkaan sidottuja. Opinnoissa on mahdollisuus keskustella ja vaihtaa ajatuksia myös muiden alan ammattilaisten kanssa.

Jokaisessa osa-alueessa on tarjolla kolme maastopäivää, jotka on mahdollista korvata sisältöä vastaavilla tehtävillä.

Osa-alueelle on nimetty vastuuopettaja, joka toimii yhteyshenkilönä koko opintojen ajan. Häneltä opiskelija saa henkilökohtaista neuvoa, tukea ja sparrausta tarvittaessa. Opiskelijan käytössä on koulutetun opinto-ohjaajan palvelut. Tarvittaessa myös koulutetun erityisopettajan ohjaus on mahdollista.

Kohderyhmä

Koulutuksen pääasiallisena kohderyhmänä on metsäalan toimihenkilöt.

Tavoite

Koulutuksen tavoitteena on

• edistää ilmastokestävää metsätaloutta
• lisätä hiilinieluihin liittyvää osaamista metsätalouden alalla
• tuoda käytännön työhön uusimpia metsätalouden alan tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia ja havaintoja
• tukea maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden saavuttamista

Koulutuksen etuja ovat muun muassa, että 

• Voit opiskella työn ohessa.
• Työssäoppiminen lasketaan koulutusaikaan. Kerrytät opintoja myös siis työn lomassa!
• Opiskelu ei ole paikkaan ja aikaan sidottua.
• Voit opiskella koulutuskokonaisuudesta kaikki tai valita itselle sopivat pienemmät osiot.
• Koulutus yhdistää alan viimeaikaisia hankkeita ja tutkimuksia.
• Koulutuksella voi saada opintopisteitä amk-opintoihin.
• Koulutus on arvokas, mutta maksuton sekä opiskelijalle että työnantajalle.

Taustaa 

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) hankkii metsätalouden alalla työskenteleville koulutusta, jonka tavoitteena on tukea ilmastokestävää metsätaloutta ja maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Vuonna 2022 uudistettuun ilmastolakiin on kirjattu Suomen tavoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Ilmastolaki asettaa tavoitteita myös maankäyttösektorille. Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön muodostamaa kokonaisuutta. Myös Euroopan unionin maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF) koskeva asetus (EU) 2018/841 asettaa tavoitteita Suomen hiilinielujen kehitykselle.

Maankäyttösektorilla on suuri merkitys kansallisella ja Euroopan unionin tasolla asetetun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa. Suomessa maankäyttösektorin tulisi kompensoida noin 20–50 prosenttia muiden sektoreiden vuosittaisista päästöistä siinä, missä Euroopan unionissa hiilinielut vastaavat keskimäärin noin kymmentä prosenttia päästöistä. Näin ollen nielujen kehityksellä on merkittävä rooli hiilineutraaliutta tavoiteltaessa.

(Lähde: Jotpa, 2023)

Sisältö

Koulutus sisältää kolme osa-aluetta. Yhden osa-alueen laajuus on 10 op. (1 op = 27 opiskelijatyötuntia)

Osa-alueet koostuvat pienemmistä osioista. Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella myös osioita. Opintojen määrästä sovitaan kunkin opiskelijan kanssa käytävässä henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa eli HOKS:ssa.

Koulutussisällöt

Osa-alue: Metsien kestävä ja vastuullinen käyttö ja hoito (yht. 10 op)

Osiot:

Metsäekosysteemin toiminnan perusteet (2 op)

• Erilaisten ekosysteemien dynamiikan ymmärtäminen
• Hiilitaseajattelu
• Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset metsiin

Metsien käytön prosessit (2 op)

• Metsästä metsäteollisuuteen ja lopputuotteisiin
• Ilmastotoiminen biologiset ja taloudelliset kustannukset sekä vaikutukset
• Leimikon ja puunkorjuun suunnittelu
• Metsäsertifiointi

Talousmetsien kestävä käyttö metsänkierron eri vaiheissa (4 op)

• Koko kiertoajan kattava hiilinieluajattelu
• Metsänhoidon toimenpiteiden vaikutus seuraaviin toimenpiteisiin
• Tulevaisuuden uhat ja niihin varautuminen, kuten esimerkiksi myrskynkestävyyden parantaminen ja hyönteistuhojen ehkäisy
• Metsänhoidon suositukset hiilensidonnan kannalta
• Metsänuudistaminen
  • Hakkutähteiden kerääminen bioenergiaksi ilmaston kannalta – hyöty ja haittanäkökulma
  • Muokkausmenetelmät- ja kuvion muokkausmäärät uudistamisen onnistumisen ja maaperän hiilenpidätyskyvyn optimoimiseksi
  • Vesitalouden huomioiminen ja vesijalanjälki
  • Viljelymateriaalin merkitys uudistamisen onnistumiseksi
  • Viljelymateriaalien jalostushyödyt metsien kasvun, puun laadun ja ilmastovaikutuksen kannalta
  • Maaperä hiilensitojana
  • Hiilijalanjäljen pienentäminen metsänuudistamisessa 

• Taimikonhoito
  • Taimikonhoidon oikea-aikaisuuden vaikutus puuntuotoskyyn
  • Monimuotoisuuden huomioiminen
  • Luonnonhoitotoimenpiteet, kuten. esim. tiheiköiden suunnitelmallinen toteutus 

• Harvennus
  • Harvennusvoimakkuuden vaikutus puuntuotoskykyyn ja hiilensidontaan
  • Monimuotoisuuden huomioiminen
  • Lahopuuosuuden kasvattaminen
  • Jatkuva metsänkasvatus – mahdollisuudet kestävän metsätalouden edistämiseksi, vaihtoehdot ja hyödyt 

• Metsän ravinnetalous ja siihen vaikuttaminen
  • Metsän ravinnetalous
  • Lannoituksen mahdollisuudet puuntuotoskyvyn lisäämiseen ja oikea kohdentaminen
  • Lannoituksen kompensaatiovaikutukset hiilijalanjälkeen
  • Eri kohteisiin sopivat lannoitusvaihtoehdot ja menetelmät
  • Lannoituskohteen suunnittelu ja toteutus

 Hiilitasapaino (2 op)

• Hiilensidonnan teoria
• Biometsätalouden merkitys päästöjen kompensoijana
• Hiilineutraalius ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi
• Hiilensidonnan laskentamenetelmät

Osa-alue: Metsien monimuotoisuuden edistäminen (yhteensä 10 op)

Osiot:

Metsäluonnon biodiversiteetti (2 op)

• Monimuotoisuus ekologisena ilmiönä – lajistollinen, perinnöllinen ja ekologinen diversiteetti
• Luontokadon pysäyttäminen
• Arvokkaiden luontokohteiden säilyttäminen
• Monimuotoisuuden lisäämisen vaikutukset ja keinot
• Esimerkkejä monimuotoisuuden lisäämisen keinoista, kuten kulotuksen ja lahopuuosuuden lisääminen 

Ekologinen metsätalous – käytännön toimenpiteitä (3 op)

• Metsätuhojen lisääntyminen ilmastonmuutoksen myötä
• Metsätuhojen skenaariot ilmastonmuutosten myötä, ennusteet uusista tuhoista
• Metsien sopeutuminen ilmastonmuutokseen
• Metsien elinvoimaisuuden säilyttäminen muutoksessa
• Kestävä metsänhoidon mahdollisuudet säilyttää metsien elinvoimaisuus ilmastonmuutoksessa
• Nyt huomioitavat toimenpiteet, kuten puulajivalinnat ja jalostetun viljelymateriaalin edut uudistamisessa
• Metsätuhojen torjunnan toimenpiteet eri tilanteissa
• Metsäammattilaisten viestinnän osaaminen tavoitteena ilmastokestävien metsätaloustoimenpiteiden ymmärryksen ja hyväksyttävyyden lisäämiseksi. Esimerkiksi kuinka asioista kannattaa argumentoida metsänomistajien kanssa. 

Metsien rakeenteellinen vaihtelevuus (2 op)

• Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatusmenetelmän edut monimuotoisuuden lisäämisessä
• Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen mallit ja mahdollisuudet 

Metsänlannoituksen huomioiminen monimuotoisuuden edistämisessä (2 op)

• Ravinnehäiriöiden esiintyvyys ilmastomuutoksen myötä
• Ravinnetalouden tasapainottaminen
• Lannoituksen kohdentaminen oikeisiin kohteisiin – taloudellinen ja ekologinen näkökulma
• Kasvatuslannoituksen ja terveyslannoituksen kohdentaminen, suunnittelu ja toteutus metsänkierron eri vaiheissa
• Lannoituksen vaikutukset metsän puuntuotoskykyyn
• Teknologian hyödyntäminen lannoituksen kohdentamisessa, suunnittelussa ja toteutuksessa 

Monimuotoisuuden huomioiminen talousmetsässä (1 op)

• Tiheiköt ja säästöpuuryhmät metsänkierron eri vaiheissa – vaikutukset, suunnittelu ja toteutus
• Kasvatettavat puulajit monimuotoisuuden näkökulmasta
• Metsänhoitosuositusten soveltaminen käytännössä ilmastokestävään metsänkasvatukseen
• Leimikon ja puunkorjuun suunnittelu
• Kulotus monimuotoisuuden edistäjänä
• Virkistyskäytön huomioiminen metsätaloudessa 

Osa-alue: Suometsien kestävä hoito (yhteensä 10 op)

Osiot:

Suometsät ekosysteemeinä (2 op)

• Suotyypit ja turvekankaat ja niiden merkitys hiilivarastoina
• Soiden ennallistamismahdollisuudet hiilensidonnan kannalta
• Suoluonnon monimuotoisuuden lisääminen 

Suometsien kestävä käyttö metsänkierron eri vaiheissa (4 op)

• Koko kiertoajan kattava hiilinieluajattelu ja toimenpiteiden vaikutus seuraaviin toimenpiteisiin
• Metsänhoidon suositukset hiilensidonnan kannalta – erilaiset käsittelytavat
• Jatkuva metsänkasvatus – mahdollisuudet turvemailla, vaihtoehdot ja hyödyt
• Erilaiset tuet: hiilensidontakorvaukset, Kemera / Metka, suojeluohjelmat ja -hankkeet
• Leimikon, puunkorjuun, vesitalouden ja terveyslannoituksen suunnittelu ja toteutus
• Metsänuudistaminen ja sen erityspiirteet suometsässä
• Taimikonhoidon oikea-aikaisuus ja luonnonhoitotoimenpiteet
• Harvennusvoimakkuuden vaikutus puuntuotokseen ja hiilensidontaan
• Jatkuva metsänkasvatus – mahdollisuudet kestävän metsätalouden edistämiseksi 

Vesitalouden järjestelyt suometsässä (2 op)

• Kunnostusojituksen merkitys hiilitaseessa
• Suopuskureiden merkitys hiilen ja ravinteiden sidonnassa
• Kunnostusojituksen ja ennallistamisen kohteiden valinta sekä toimenpiteiden yhteensovittamisen mahdollisuudet
• Käytännön toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus
  • Laskuojien perkaus ja järjestelyt
  • Kulkuyhteyksien järjestelyt; penkkatiet
  • Vesiensuojelu; altaat, pintavalutus 

 Suometsän ravinnetalous ja lannoituksen mahdollisuudet (2 op)

• Ravinnetasapaino suometsän maaperässä
  • Turvekerrosten paksuuden ja laadun merkitys ravinnetasapainossa
  • Ravinnehäiriöiden syyt ja muodostuminen
  • Eri ravinteiden merkitys suometsässä, kuten vaikutus kasvuun ja ravinnehuuhtoumiin
• Puuston ravinnehäiriöt
  • Häiriöiden tunnistaminen
  • Vaikutus puun kasvuun ja laatuun
• Terveyslannoitus
  • Kiertotalouden ratkaisut suometsän kasvun lisäämiseksi
  • Lisäkasvun määrä ja kannattavuus terveyslannoituksessa
  • Menetelmät ja lannoitelajit sekä niiden vaikutus muihin suometsänhoidon toimenpiteisiin
• Lannoitus hiilen sitomisen keinona suometsässä
  • Lannoituksen vaikutus hiilensidontaan, kuten esimerkiksi hiilen pysyvyys pitkäikäisissä puutuotteissa.
  • Lannoituksen vaikutus turvekerroksen hiileen määrään.
  • Lannoituksen vaikutus vesitalouteen.

Metsäammattilaisten viestintäosaamisen: Tavoitteena ilmamastokestävien sekä taloudellisesti kannattavien metsätaloustoimenpiteiden ymmärryksen ja hyväksyttävyyden lisääminen. Esimerkiksi kuinka asioista kannattaa argumentoida metsänomistajien kanssa.

Kustannukset

Koulutus on maksuton sekä opiskelijalle että työnantajalle.

Koulutuksen rahoittaa jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa). Palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Hakeutuminen

Kolutukseen haetaan sähköisellä lomakkeella, johon on linkki HAE KOULUTUKSEEN tämän sivun ylä- ja alaosassa.

Jokaiselle koulutuksen aloittavalle tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma eli HOKS. Tässä yhteydessä opiskelijan kanssa keskustellaan, mitkä opinnot hän haluaa suorittaa koko kokonaisuudesta. Opiskelija voi suorittaa kaikki kolme osa-aluetta tai valita hänelle sopivat sisällöt. Valita voi myös osa-alueen alta osioita.

Suositeltavaa on opiskella kokonainen osa-alue.

Paikkoja koulutukseen on runsaaasti, mutta rajoitetusti. Koulutuksen järjestäjä voi tehdä opiskelijavalintaa mm. Jotpan edellyttämin kriteerein.

Yhteyshenkilöt