Digitaalisen perehdytyksen ja oppimisanalytiikan kehittäminen konekoulutuksen laadun parantamiseksi
Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan metsäkoneenkuljettajakoulutuksen Konekoulutuksen laadun parantaminen-hankkeen (1.5.22 – 30.4.24) tavoitteena on konekäyttötuntien lisääminen ja oppimisanalytiikan kehittäminen. Hanke alkoi keväällä 2022 nykytilan kartoituksella ja benchmarkkaus-käynnillä Tredu Kurun toimipisteeseen, jossa tutustuttiin metsäopetuksen opiskelijan oppimisen seurantajärjestelmiin.
Hankkeen toinen vaihe aloitettiin toteuttamalla Thinglink-oppimisympäristöön opiskelijoiden metsäkoneiden alkuperehdytys kuormatraktori Ponsse Wisenttiin ja harvesteri Ponsse Scorpioniin. Alkuperehdytys on toteutettu aiemmin opettajavetoisesti jokaiselle opiskelijalle henkilökohtaisesti. Opiskelijat ovat kuitanneet lomakkeeseen saadun perehdytyksen konekohtaisesti, tieto on tämä jälkeen merkitty Teamsiin. Menetelmä on aikaa vievä ja altistaa virhekirjauksille. Thinglink-pohjainen perehdytys on upotettu itslearningiin omaksi kurssikseen ja siten pystytään analytiikan avulla seuraamaan opiskelijakohtaista perehdytyksen suorittamista. Merkittävää hyötyä tuo opiskelijan mahdollisuus palata perehdytysmateriaaliin uudelleen, jos joku asia on unohtunut tai jäänyt epäselväksi.
Ponsse Wisent(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Ponsse Scorpion(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Pilotoinnissa opiskelijoilta kerättiin palautetta Thinglinkillä suoritetuista kuormatraktori- ja hakkuukoneperehdytyksistä. Kaikki pilotointiin osallistuneet kokivat perehdytyksen helppokäyttöiseksi. Noin puolet pilotointiin osallistuneista kokivat Thinglinkillä suoritetun perehdytyksen paremmaksi kuin opettajan johdolla tehtävän. Perusteluja tälle olivat seuraamisen helppous ja selkeys sekä yksityiskohtaisuus. 25 % osallistuneista koki molemmilla tavoilla suoritetut perehdytykset yhtä hyviksi. 25 % vastaajista koki opettajan johdolla suoritetun perehdytyksen paremmaksi, koska silloin voi kysyä suoraan opettajalta, jos jotain jää epäselväksi tai haluaa lisätietoa. Thinglink-perehdytyksessä hyviksi puoliksi koettiin myös helppous ja yksityiskohtaisuus, perehdytyksen hyvä suunnittelu. Videot ja kuvat olivat selkeitä ja 360-kuvaa pidettiin hyvänä ratkaisuna.
Hankkeen toisessa pilotoinnissa kerättiin kuljettajakohtaista dataa John Deere -hakkuukoneesta ja -ajokoneesta tukemaan opiskelijoiden oppimisprosessia. Nykyaikaset metsäkoneet keräävät ison määrän dataa kuljettajan työtavoista, ja konevalmistajat myyvät analyysipalveluita ja omia työtapakoulutuksiaan. Koneisiin päivitettiin oppimisanalytiikan mahdollistavia laitteita ja ohjelmia.
Kuormatraktorilla koulutus tapahtui vakiintuneella ”tusinatestillä”, jossa koneen molemmin puolin oli kuusi kappaletta pölkkyä ja ne kuormataan yksitellen kuormatilaan aikaa mitaten. Lähtötasotesti teetettiin ilman työtapakoulusta ja suoritusaika mitattiin. Tämän jälkeen toteutettiin opettajan pitämä työtapakoulutus ja suoritus uusittiin. Kaikkien pilotointiin osallistuneiden opiskelijoiden tulokset paranivat. Työtapakoulutuksen tärkeys näkyi myöhemmässä vaiheessa pilotointiin osallistuvien opiskelijoiden kuormaimen käytön kehittymisenä opetustyömaalla. Opitut taidot omaksuttiin osaksi oman työn tekemistä.
Kolmannessa pilotoinnissa hyödynnettiin konedataa hakkukoneen työtapojen tehostamisessa. Opiskelija työskenteli aikaisemmin omaksutuilla työtavoilla opettajan ollessa kyydissä. Opettaja teki havaintoja opiskelijan työtavoista. Havainnointivaiheen jälkeen analysointiin koneen tuottamaa dataa ja kiinnitettiin huomiota seurattaviin parametreihin. Opiskelija otti analytiikasta valokuvan ja liitti sen itslearningin tehtävänantoon. Tämän jälkeen pidettiin opetustyömaalla työtapakoulutus, jossa katsottiin kurssiin liittyvää opetusmateriaalia itslearningista ja käytiin opettajan kanssa läpi työtavoissa huomioitavat asiat. Opiskelija jatkoi työskentelyä ensin opettajan ohjauksessa ja lopulta itsenäisesti. Työskentelyn lopuksi konedataa verrattiin aiempaan, ja opiskelija otti päivän päätteeksi uudestaan kuvan datasta ja liitti sen verkko-oppimisalustalle. Tuloksien perusteella voidaan sanoa, että työtapakoulutuksesta on hyötyä ja opiskelijan taidon kehittymistä pystytään seuraamaan hyvin.
Kirjoittajat:
Anu Sköld-Nurmi, digitaalisten oppimisympäristöjen asiantuntija, projektipäällikkö
Kai Hämäläinen, opettaja, projektitoimija
Jani Kujansuu, lehtori, projektitoimija
