Uu­ti­nen

Met­sä­alan opin­to­vie­rai­lu Un­ka­riin

Julkaistu 7.11.2023

Meitä lähti vii­kok­si Un­ka­riin vas­ta­vie­rai­lul­le Szegedissä si­jait­se­vaan Fe­renc Kiss Fo­re­stry Tech­ni­kal -​kouluun yh­teen­sä 9 hen­ki­löä (3 opet­ta­jaa ja 6 opis­ke­li­jaa). Ta­voit­tee­na oli pääs­tä tu­tus­tu­maan un­ka­ri­lai­seen met­sien hoi­toon ja met­sä­ope­tuk­seen. Vie­rai­lum­me kesti sun­nun­tais­ta 8.10. sun­nun­tai­hin 15.10.2023. Sun­nun­tait oli va­rat­tu mat­kus­ta­mi­seen ja lau­an­tai­na saim­me kes­ke­näm­me sopia oh­jel­man opis­ke­li­joi­dem­me kans­sa. Muu­ten päi­vät me­ni­vät pai­kal­li­sen kou­lun meil­le suun­nit­te­le­man oh­jel­man mu­kai­ses­ti. Pää­sim­me vie­rai­le­maan nel­jäl­lä hyvin eri­lai­sel­la met­sä­alu­eel­la ja tu­tus­tu­maan alu­eel­li­seen met­sän­kä­sit­te­lyyn ja -​jalostukseen.

Yleis­tä Un­ka­rin met­sis­tä ja met­sien hoi­dos­ta

Un­ka­rin pinta-​alasta, joka on noin kol­man­nes Suo­men pinta-​alasta, on tällä het­kel­lä met­sää noin 20 %. Sitä on läh­det­ty nos­ta­maan pik­ku­hil­jaa maa­il­man­so­tien jäl­kei­ses­tä ajas­ta, jol­loin se oli noin 10 %. Hei­dän ta­voit­tee­nan­sa on nos­taa met­sien osuus 25 %, jos kui­vuus ja muut il­mas­ton muu­tok­sen tuo­mat haas­teet eivät sitä estä. 70 % Un­ka­rin met­sis­tä si­jait­see hei­dän mit­ta­puul­laan sa­tei­sil­la alueil­la. Un­ka­rin met­sien omis­tuk­ses­sa on ollut kaksi suur­ta kään­net­tä. Toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen so­sia­lis­mi toi kaik­ki maat val­tiol­le ja vasta 1990- lu­vul­la met­siä alet­tiin myydä yk­si­tyi­sil­le ta­hoil­le. Yk­si­tyis­ten ta­ho­jen omis­tuk­ses­sa on tällä het­kel­lä noin 45 % Un­ka­rin met­sis­tä. Noin 10 % Un­ka­rin met­sä­alas­ta on suo­jel­tu eri ta­voin. Siel­lä on 10 kan­sal­lis­puis­toa, 145 luon­non­suo­je­lua­luet­ta ja 35 mai­se­man­suo­je­lua­luet­ta. Näis­sä kai­kis­sa on hyvin tar­kat sää­dök­set uu­dis­ta­mi­sel­le ja met­sän­hoi­dol­le. Uu­dis­ta­mi­ses­sa käy­tet­tä­vät puut pitää olla al­ku­pe­räi­siä un­ka­ri­lai­sia la­je­ja, alu­een suo­je­lu­ta­sos­ta riip­puen, joko 400 vuo­den tai 100 vuo­den takaa.

Pui­den is­tut­ta­mi­nen ja osit­tain luon­tai­nen uu­dis­ta­mi­nen­kin on han­ka­laa suu­rien peura-​ ja vil­li­si­ka­po­pu­laa­tioi­den vuok­si. Tämän vuok­si uu­dis­tusa­lat ai­da­taan ennen tai­mien is­tut­ta­mis­ta ja ne ovat ai­dat­tu­na, kun­nes ovat sen ko­koi­sia, että ovat kas­va­neet ohi ”peu­ran suun”. Käy­tän­nös­sä, jos uu­dis­ta­mi­nen on­nis­tuu, niin kym­me­ni­sen vuot­ta hi­taas­ti kas­va­vil­la puu­la­jeil­la, no­peas­ti kas­va­vil­le vain puo­let tuos­ta ajas­ta.

Un­ka­rin met­sis­sä kas­vaa lä­hin­nä eri­lai­sia leh­ti­pui­ta esi­mer­kik­si meil­le tut­tu­ja ja­lo­pui­ta tam­mia (Quercus robur, spl), vaah­te­roi­ta ja leh­muk­sia. Siel­lä tääl­lä oli näh­tä­vis­sä hy­vin­kin tut­tua rau­dus­koi­vua, joka on Un­ka­ris­sa eli­na­lu­een­sa ete­lä­ra­jal­la. Meil­lä tuttu päh­ki­nä­pen­sas kas­voi upei­na isoi­na puina. Li­säk­si uusia tut­ta­vuuk­sia oli pal­jon esi­mer­kik­si va­lea­kaa­sia (Ru­pi­na pseu­doacacia), leh­to­ja­la­va (Ulmus minur), man­na­saar­ni (Fraxinus ornus), val­ko­pyö­kit (Car­pi­nus), Eu­roo­pan pyök­ki (Fagus syl­va­tica), val­ko­sa­la­va (Salix alba), mus­ta­ja­lo­päh­ki­nä (Juglans Nigra), val­ko­pop­pe­li (Po­pu­lus alba) sekä monet muut haapa/poppeli-​ ja nii­den ris­tey­ty­mät. Pen­sais­ta idän­ho­pea­pen­sas (Elaeag­nus an­gus­ti­fo­lia), nys­ty­sor­va­rin­pen­sas (Euo­ny­mus ver­ruco­sus) sekä ora­pih­la­ja oli­vat ylei­siä. Ha­vu­puis­ta meil­le met­sis­tä tut­tua män­tyä (Pinus syl­ve­stris), Eu­roo­pan mus­ta­män­tyä (Pinus nigra), joi­ta­kin pih­to­ja ja hem­lok­ke­ja, mutta ylei­ses­ti ot­taen kuuset oli­vat met­sis­sä har­vas­sa kui­vuu­den vuok­si.

Un­ka­ris­sa val­tion mail­la on ole­mas­sa mei­dän jo­kai­sen oi­keuk­siin rin­nas­tet­ta­va kul­ke­mis­va­paus, mutta esi­mer­kik­si sien­ten ke­rää­mi­nen omaan käyt­töön on lu­val­lis­ta vain 2 kg asti ja kau­pal­li­nen poi­min­ta vaa­tii aina eri­tyis­lu­van. Yk­si­tyi­sil­tä met­sän omis­ta­ja­ta­hoil­ta pitää aina kysyä erik­seen saako kul­kea ja poi­mia sekä muut mah­dol­li­set ra­joi­tuk­set.

Un­ka­rin val­tion met­sä­alu­eet on jaet­tu alu­eel­li­ses­ti, omiin met­säyh­tiöi­hin/-​keskuksiin. Jois­sa on omat or­ga­ni­saa­tion­sa ja omat ta­lous­ta­voit­teet sekä met­sä­alu­een yl­lä­pi­tä­mi­seen suun­taa­vat suun­ni­tel­man­sa. Suo­raan puus­ta saa­ta­vien tu­lo­jen li­säk­si alueil­la oli mat­kai­lua, usein met­säs­tys­mat­kai­lua sekä ret­kei­ly­tu­ris­mia yl­lä­pi­tä­viä toi­min­to­ja, oma tai­mi­tar­ha, saha ja mah­dol­li­ses­ti myös jat­ko­ja­los­tus­teh­das, kurs­si­kes­kus ja/tai museo, olipa yh­des­sä vie­rai­le­mas­sam­me pai­kas­sa jopa pai­kal­li­nen ve­den­puh­dis­ta­mo.

Met­sä­alan opis­ke­lus­ta ilmi tul­lut­ta

Met­sä­alan opis­ke­lu on hyvin pal­jon teo­reet­ti­sem­paa kuin meil­lä. Kou­lu­päi­vät al­ka­va klo 7 ja päät­ty­vät nel­jäl­tä. Ope­tel­ta­via puu­la­je­ja, opas­kas­ve­ja ja kas­vu­paik­ka/met­sä­tyyp­pe­jä on use­aan ker­taan enem­män kuin meil­lä. Un­ka­ris­sa on seit­se­män ve­si­ta­lous­tyyp­piä, viisi il­mas­to­tyyp­piä ja 40 maa­pe­rä­tyyp­piä ja näis­tä sit­ten joh­de­taan heil­lä met­sä­tyy­pit ja nii­den opas­kas­vit. Ope­tel­ta­via puu­la­je­ja oli useam­pi kym­me­nen, lä­hem­mäs sataa, kuin meil­lä on luon­tai­ses­ti met­säs­sä kas­va­via 30 puu- ja pen­sas­la­jia.

Met­säs­tys on osa un­ka­ri­lais­ta met­sien hoi­toa, joten se on osa myös met­sä­alan opis­ke­lua. Sitä voi toki va­li­ta enem­män tai vain pa­kol­li­set kurs­sit, mutta joka met­sä­alu­eel­la met­säs­tyk­sen mer­ki­tys ko­ros­tui niin va­ro­jen­han­kin­nan kan­nal­ta kuin puus­to­va­hin­ko­jen mi­ni­moi­mi­sen kan­nal­ta.

Itse opin­to­jen korkeus-​ ja haas­ta­vuusas­te si­joit­tuu mei­dän am­mat­ti­kou­lun ja am­mat­ti­kor­kea­kou­lun vä­liin. Riip­puen opis­ke­li­jan va­lin­nois­ta. He pys­ty­vät te­ke­mään myös kor­kea­kou­luun (am­mat­ti­kor­kea­kou­lu sekä yli­opis­to) täh­tää­viä opin­to­ja ja jopa itse opin­to­ja am­mat­ti­kou­lus­sa.

Vie­rai­le­mam­me met­sä­alu­eet sekä opis­ke­li­joil­tam­me mat­ka­päi­vä­kir­ja

Maa­nan­tai 9.10. Bugac (kuiva alan­ko)

Alue on jää­nyt kah­den ison joen vä­liin ja on kor­keam­mal­la kuin joet, maa on hiek­ka­pi­tois­ta ja li­säk­si kär­si­nyt “kaa­suet­sin­nöis­tä” joi­den seu­rauk­se­na poh­ja­ve­si on pai­nu­nut yhä alem­mas. Maa on siis mi­ne­raa­li­köy­hää, kui­vaa ja il­mas­to on kuuma ja aika vä­hä­sa­tei­nen. Puut kär­si­vät kui­vuu­des­ta ja maan ir­to­nai­suu­des­ta. Var­sin­kin tai­met ovat alt­tii­ta tuu­len lii­kut­ta­mal­le hie­kal­le.

• Hauska, kiinnostava, innostava, väsyttävä ja jännittävä (Ari)

Kuva: Bu­gacin män­ty­tai­mi­tar­ha, kui­vuus ja ir­to­hiek­ka ai­heut­ta­vat alu­eel­la on­gel­mia.

Tiis­tai 10.10. Fe­renc Kiss Fo­re­stry School ja Szeged

Aa­mul­la me­nim­me kou­luun Un­ka­ris­sa. Siel­lä meil­le ker­rot­tiin Un­ka­rin maas­tos­ta, his­to­rias­ta ja kult­tuu­ris­ta. Sen jäl­keen jot­kut kou­lun op­pi­lais­ta esit­ti­vät meil­le met­säs­tys­tor­via ja soit­ti­vat niitä meil­le. Myö­hem­min il­lal­la me­nim­me parin op­pi­laan ja hei­dän ka­ve­rei­den­sa kans­sa pyö­ri­mään kau­pun­kiin. Tu­tus­tuim­me mo­niin uusiin ih­mi­siin ja meil­lä oli haus­kaa. (Ee­me­li)

Kes­ki­viik­ko 11.10. Ge­menc (To­na­van var­res­sa oleva tulva-​alueen met­sik­kö)

Ge­menc:issä saim­me kyy­di­tyk­sen UAZ-​merkkisillä maas­tu­reil­la. Meil­le ker­rot­tiin jo­kien ja met­sien his­to­rias­ta. Il­ta­päi­väl­lä söim­me pai­kal­li­ses­sa ra­vin­to­las­sa, jonka jäl­keen tu­tus­tuim­me sa­haan. Tämän jäl­keen kä­vim­me kah­des­sa eri museos­sa. En­sim­mäi­ses­sä museos­sa meil­le ker­rot­tiin peu­ran met­säs­tyk­ses­tä, ja toi­ses­sa oli enem­män hyön­tei­siä ja eri­lai­sia puu­la­je­ja. (Pate)

Kuva: Ge­menc met­sä­alu­eel­la ole­van tul­vien mit­taus­pis­teen tu­lok­sia tul­va­vuo­sil­ta.

Tors­tai 12.10. Gyula (Ro­ma­nian ra­jan­tun­tu­mas­sa oleva tul­va­met­sik­kö)

Vie­rai­lim­me Gy­ui­lan kau­pun­gis­sa, joka oli to­del­la hieno kau­pun­ki. Tu­tus­tuim­me pai­kal­li­seen met­sään, jossa on pal­jon tul­via ja kui­vuut­ta. Met­säs­sä on pää­sään­töi­ses­ti leh­ti­pui­ta kuten tam­mea ja haa­po­ja. Päivä oli to­del­la hieno ja mie­len­kiin­toi­nen. (Veeti)

Kuva: Pa­doil­la oh­ja­taan tul­va­ve­den vir­taus­ta.

Per­jan­tai 13.10. Pilis (vuo­ris­toa­lue)

Käy­tiin tu­tus­tu­mas­sa Un­ka­rin poh­jois­osas­sa ole­vaan vuo­ris­toon. Pääs­tiin ensin he­vos­kyy­dil­lä ja kes­kel­lä met­sää pääs­tiin naut­ti­maan hyvää ruo­kaa. Me­nim­me myös Ci­ta­del of Visegrád -​linnaan joka oli hyvin säi­ly­nyt un­ka­ri­lais­lin­na yl­hääl­lä vuo­rel­la. (Onni)

Kuva: Löy­tyy Un­ka­ris­ta hie­man vuo­ris­toa­luei­ta­kin, ta­sa­maan ta­sa­pai­not­ta­mi­sek­si.

Lau­an­tai 14.10. Szeged

Lau­an­tai­na oli vapaa päivä ja saa­tiin itse päät­tää mitä teh­dään. Tie­tys­ti aa­mul­la nu­kut­tiin vähän pi­dem­pään, mitä muina aa­mui­na. Sen jäl­keen läh­det­tiin käp­päi­le­mään os­ta­ril­le ja siel­tä tar­koi­tuk­se­na ostaa tu­liai­sia, taik­ka jo­tain it­sel­le sekä kat­so­maan muu­ten vaan mim­moi­nen paik­ka oli. Sen jäl­keen kä­vel­tiin Szegedin torin lä­vit­se ja siinä syö­tiin vii­mei­set jädet tällä reis­sul­la. Siitä suun­nat­tiin ho­tel­lil­le ja siel­lä pieni tauko ja sit­ten siitä läh­det­tiin ve­si­puis­toon. Siel­lä ol­tiin muu­ta­ma tunti ja oli ihan hieno paik­ka, muu­ta­ma ve­si­liu­ku­mä­ki ja pe­rus­po­ream­meet. Siel­tä läh­det­tiin ho­tel­lil­le ja vaih­det­tiin no­peas­ti vaat­teet ja siitä op­pi­lai­den kans­sa syö­mään il­ta­pa­la fa­mous steak­hous­siin. Siitä nuk­ku­maan ja aa­mul­la ko­tiin paluu. (Valt­te­ri)

Köszönöm Magyarország!

Kii­tos Un­ka­ri ja Fe­renc Kiss Fo­re­stry Tech­ni­kum.

Eu­roo­pan unio­nin ra­hoit­ta­ma. Esi­te­tyt nä­ke­myk­set ja mie­li­pi­teet ovat ai­noas­taan tämän teks­tin laa­ti­joi­den nä­ke­myk­siä ei­vät­kä vält­tä­mät­tä vas­taa Eu­roo­pan unio­nin tai Eu­roo­pan kou­lu­tuk­sen ja kult­tuu­rin toi­meen­pa­no­vi­ras­to (EACEA) kan­taa. Eu­roo­pan unio­ni ja EACEA eivät ole vas­tuus­sa niis­tä.